BACK OF THE BIKE FOOD TOUR / SAIGON

Terveisiä Vietnamista! Täällä yöt ovat kuumia, päivät polttavan hiostavia, ihmiset ystävällisiä ja ruoka niin hyvää, että itkettää.

Aloitimme Saigonin herkullisen tuoksuvaan street foodiin tutustumisen motskarin selässä, erittäin paikallisittain siis – mopedeja löytyy kaupungista nimittäin enemmän kuin koko Suomessa on asukkaita! Liikenne on melko kreisiä, mutta taitavat oppaamme puikkelehtivat mopomeressä varsin tottuneesti eikä pelottanut yhtään. Päinvastoin teki todella hyvää nähdä kaoottinen liikenne tästäkin vinkkelistä – tien jalan ylittäminen oli seuraavan päivänä heittämällä helpompaa.

Ensimmäinen stoppimme oli erilaisia riisijauhosta tehtyjä lättysiä tarjoileva Bánh Bèo Thanh Nga (45C Kỳ Đồng, District 3). Ravintola on erikoistunut Keski-Vietnamilaisen Huến kaupungin keittiöön. Pidimme eritoten banaaninlehdessä höyrytetystä possumakkarasta sekä pikkuruisista riisijauholetuista, joihin käärittiin possumakkaraa, kuivattua katkarapua ja rapeaa siannahkaa (bánh bèo), ja joka sitten kastettiin kalakastikedippiin.

Sitten huristelimme District 10:en, jossa pysähdyimme varsin autenttiselle katuruokakojulle. Grillin takana häärännyt herra valmisti aitoja hanoilaisia possuvartaita, jotka tarjottiin chilikastikkeen kera. Tätä kyseistä soossia ei eteläisestä Vietnamista noin vain hankita, joten possuvarrassetä roudaa sitä itse Hanoin matkoiltaan. Lihavartaan (heo nướng) ohella herra tarjoili meille possumakkaravartaita (hồ lô nướng), jotka nousivat Jaakon suosikiksi.

Koko kierroksen oma suosikkini oli rapukeitto, bánh canh ghẹ (Muoi Ot Xanh, 484 Nguyen Tri Phuong, District 10). Ravintolassa on isot akvaariot, jossa elävät rapuset hengailevat ennen soppaan päätymistään. Keitossa oli lisäksi paksuja riisi-tapiokanuudeleita, possunkamaraa, kalakakkusia ja kurkumalla maustettu maitopohjainen liemi ja sen kanssa tarjoiltiin vihreää chilikastiketta, jonne ravun lihaa dipattiin.

Tässä(kään) ravintolassa ei ole tarjolla muita ruokalajeja, ja se onkin vietnamilaisittain hyvän raflan merkki. Toki poikkeus tekee säännön, mutta näihin yhtä ruokalajia tarjoileviin mestoihin on myös turistin helppo poiketa eikä varsinaista yhteistä kieltä tarvita lainkaan.

Ruokakierroksen hauskin vaihe oli nimettömässä street food -mestassa (004 Su Van Hanh street, District 10), jossa pääsimme itse kokeilemaan paikallisten riisijauholettujen valmistamista. Hel*etillisen kuumassa piisissä iskettiin öljyä tulikuumille pannuille ja sihautettiin taikinaa perään. Päälle possua, katkarapua ja pavun ituja – näitä pitää tehdä kotonakin! Bánh xèo -lettu kääräistään riisipaperiin salaatin ja yrttien kanssa ja dipataan makeaan kalakastikkeeseen. NAM.

Toisena ruokalajina samaisessa paikassa nautimme bò lá lốt:it, eli betel-lehteen käärittyä nautaa, joka rullattiin riisipaperin sisään nuudeleiden, salaatin ja paikallisten yrttien kera. Tuore passionhedelmämehu sopi janontaltuttajaksi, useimmiten kuitenkin nautimme safkan kanssa paikallista olutta.

Sitten oli vuorossa food tourin kreisein ruoka: trứng vịt lộn (balut), eli puoliksi kehittynyt ankanpoikanen kuoressaan. Tämä monesti Fear Factoryssa nähty vastakeitetty, lämmin muna (vai ankanpoikanen?) nautitaan mintun, suolan, pippurin ja limen mehun kanssa. Mä maistoin, Jaakko söi omansa kokonaan. Balut ei ollut pahaa, mutta kyllähän tuon ankanpoikasen ilmekin jo sanoo että ”pliis älä syö mua”.

Lopuksi ajelimme vielä jälkkäreille. Vietnamilaiset eivät kauheasti harrasta jälkiruokia, mutta jäätelö ja frozen yoghurt ovat suosittuja. Maistoimme vaniljajätskiä sticky ricen ja mangon kera, froyoa mustan riisin sekä hedelmähyytelön kera, jäädytettyä banaania kookoksella ja tuoreita hedelmiä. Viimeiset veivät ehdottomasti voiton.

***

Saigon Street Food Tour on Back of The Bike Toursin noin neljä-tuntinen kierros, jonka aikana tutustutaan paikallisten suosimiin autenttisiin vietnamilaisiin katuruokaravintoloihin. Lämpimästi suosittelemme keikkaa kaikille foodieille, oppaat olivat ihania ja puhuivat hyvää englantia ja lisäksi ruoka oli hyvää ja sitä oli varsin riittävästi. Miljoonakaupungissa liikkuminen mopedin selässä oli unohtumaton kokemus!