LONNA LOVE

Entinen miinanraivaussaari Lonna siinä Suomenlinnan kainalossa avattiin yleisölle kesän alussa. 10 minuutin lauttamatkan päässä Kauppatorilta sijaitseva piskuinen saari on täydellinen get away -kohde kaupungin vilinästä. Tänä kesänä saaren tarjonta rajoittuu ravintolaan ja kahvilaan (ja mato-ongintaan ja kaarnalaivojen askarteluun), mutta tulevaisuudessa Lonnassa voi kierrellä taidenäyttelyissä, saunoa yleisessä saunassa sekä järjestää isojakin tapahtumia ja seminaareja.

Me veneilimme Lonnaan pieneksi käyneen ravintolakerhoseurueen kanssa eräänä sateisena kesäiltana. Saaren hyväntuulinen tunnelma välittyi harmaudesta piittaamatta ja tyylikäs ravintolasali rennon rempseällä palvelulla höystettynä ihastutti.

Lonna pitää kyllä kokea pian uudestaan aurinkoisella säällä, jolloin ruoasta tai kahvista pääsee nauttimaan myös värikkäälle terassille. Saaren suhteen ainoa miinus tulee lauttamatkan hinnasta, JT-Line veloittaa edestakaisesta reissusta 7 euroa. Lonnalta lähtiessä pyörähdetään vielä Suomenlinnan kautta (jonne toki voi myös jäädä loppupäivää viettämään), joten paluu mantereelle kestää kotvasen pidempään.

Liitutauluun kirjoitetulta napakalta menulta valitsin alkuruoaksi possunpotkaterriiniä nauriin ja sinapin kera. Possu oli hyvää, mutta suolatonta. Sinappi oli ihanan ärtsyä ja ohuen ohuet naurisviipaleet optimirapea kumppani suussasulavalle lihalle. Isomaksaruohoakin löytyi lautaselta.

Seurueemme kasvissyöjä nautti alkuruoaksi Ahlbergin salaattia ja kehui annoksen olevan paras alkusalaatti koskaan. Siltä se näyttikin.

Pääruoaksi valitsin kolmesta vaihtoehdosta sen kalaisan. Siika oli paistettu täydellisesti ja sen kanssa tarjottu fenkoli-retiisisalaatti oli mainiota. Pääruokameiningeissä suurimman vaikutuksen tekivät kuitenkin pöytään jaettavaksi kannetut lisukkeet. Couscouksen jätin väliin, mutta varhaisperunat olivat sopivan voisia (tosin suurimmat yksilöt hieman raakoja). Omaksi suosikikseni nousi herneet ja kukkakaalit, joita olisin voinut syödä koko kulhollisen.

Myös kasvisvaihtoehto, punajuuri speltin ja vuohenjuuston kanssa vaikutti mainiolta kokonaisuudelta.

Skippasimme jälkkärit, mutta nautimme vielä pari lasillista viiniä lauttaa odotellessa fiilistellen ravintolan rauhallista tunnelmaa. Ihastuin kovasti puolimakeaan Running Duck -viiniin, joka natsasi pelkiltään loistavasti jälkijuomaksi. Eettisesti tuotettu, luomuviljelty valkkari oikein pursusi ananaksisuutta. Voisin kokeilla sitä hyvin myös kesäisen savulohiannoksen kumppanina.

Ja juu, tuossa yhdessä kuvassa on Aleksi, ravintolakerhon puheenjohtaja.

Kahvilan vessanpeili sai vielä lähtiessä hyvälle tuulelle. You look great too, Lonna!

LONNA, 60°9.251′N, 24°59.453′E, Helsinki

Yhteydet