Harvoin tulee käytyä fiinimmissä ravintoloissa ihan ex tempore. Oivallinen tilaisuus kuitenkin iskeytyi eteeni muutama viikko sitten Assi-koiran kanssa iltalenkillä ollessani. Kävelimme ravintola Chef & Sommelierin ohi, jonka avonaisen ikkunan takana itse chef Sasu Laukkonen hääri. Vaihdoimme kuulumisia ja jotenkin siitä sitten hipsin kotiin muassani myöhäinen pöytävaraus täyteen varattuun michelin-ravintolaan seuraavalle illalle. Eikä mille tahansa illalle, vaan juuri sille Mirazur-illalle, josta Kulinaarimurunenkin on blogannut.
Mirazur on kovasti ylistetty ravintola eteläisessä Ranskassa, joka komeilee maailman 50:n parhaan ravintolan listalla sijalla 11. Aika kaukaisia ovat haaveet joskus paikan päällä syömisestä, joten oli ihana onnenpotku päästä nauttimaan keittiömestari Mauro Colagrecon loihtimia herkkuja Chef & Sommelieriin. Niin kuin siinä mainoksessa sanotaan: priceless.
Seuraavana iltana kännykkäni sitten piippasi iltayhdeksän aikoihin merkiksi, että nyt olisi pöytä vapaana ravintolassa. Ei muuta kuin takit niskaan ja kohti parin korttelin päässä sijaitsevaa lemppariraflaani. Jaana seurueineen (käntty-Aleksi ja tyttöystävänsä) istui vielä tovin naapuripöydässä ja huokaili kilpaa ylistyssanoja juuri nauttimastaan illallisesta. Päädyimme heidän suosituksestaan kuuden ruokalajin menuun, josta neljä annosta oli vierailevien kokkien käsialaa ja kaksi isäntien. Alkuun lasilliset Vall Dolinaa ja sommelierille vapaat kädet parin erilaisen ruoan kanssa nautittavan viinin suhteen, kuten tapanamme on.
Jo amuset lupailivat C&S:mäiseen tapaan mielettömän maukasta iltaa. Potin räjäytti viimeistään samettikukalla maustettu kukkakaali-keltuaisunelma, vaikkakin tositosi ihanaa oli jo ensimmäinen suupala ohuen ohuista juuressiivuista, pistaasista, vadelmasta ja ravunpyrstöstäkin.
Tässä tuo ihana iloinen mies nauttii upeaa peruna-purjoannosta, jonka kruunasi muikun mäti. Annoksen kanssa sommelier-Johan tarjoili alkuviiniä, Domaine Sébastien Bobinet’n Les Cruchesia, joka oli itsekseen aika yrmyä tavaraa, mutta toimi moitteetta ruoan kanssa.
Porkkanaa, palsternakkaa ja retikkaa sisältänyt annos oli hirmuisen kaunis, mutta jätti minut maultaan aavistuksen kylmäksi. Annoksen pohjalla ollutta kanelista palsternakkasosetta olisin suonut olevan enemmänkin rapsakoita suutuntumia pehmentämään.
Cabbage & Cheese -annoksen ihastuttavuudesta naapuripöydästä varoiteltiin etukäteen. Ja voi pojat! Hapankaali PunaHeidistä tehdyn kastikkeen ja possunkylkipalasten kanssa oli koko homman suussa sulava ydin, jonka päälle oli kasattu aimokeko kaalivoissa paistettua lehtikaalia ja mustakaalia. Jep, luit oikein: kaalivoissa. Kaikkea ne keksii!
Illan ehdottomasti hykerryttävin annos oli upean hentoisesti kypsennetty kuha maa-artisokan, suppilovahveroiden, hasselpähkinän ja tryffelin kera. Jälkimmäisen kanssa ei oltu säästelty ja kaikki maut toimivat keskenään täydellisesti. Itseasiassa niin täydellisesti, että taas alkoi itkettämään melko hervottomasti tätä sapuskaa muistellessani – eivät ne onnenkyyneleet kaukana olleet silloin paikan päälläkään. Kuhan kanssa Johan tarjoili virallisista kaavoista poiketen punaviiniä, ja kivastihan se Candiallen Chianti Classico La Misse annoksen roteviinkin makuihin passasi.
Ennen jälkiruokia suut raikastettiin ihanan kukkaisella sorbetilla, joka oli taas yksi niistä Sasun älynväläyksistä, joiden takia arvostan tyyppiä ehkä keittiömestareista eniten. Häntä nimittäin kismitti kaikkien niiden syötävien ja annoksia koristavien kukkien nuppujen ja nuupahtaneiden yksilöiden ja lehtien pois heittäminen, joten roskiksen sijaan ne päätyivät sorbettina tuohon rasiaan. Lopputulos on juuri niin herkän makuinen, miltä kuulostaakin.
Mirazurin Mauron signatureannokseksi vuosien varrella muodostunut kermassa keitetty munster-juusto kuminan ja hunajan kanssa vei kielen mennessään. Ei muuten harmittanut tippaakaan syödä juustoa yhtenä annoksena, kun sen eteen oli selkeästi nähty vähän vaivaakin.
Illallisen päätti omenasta, tyrnistä ja verbenasta valmistettu granite optimimakeiden porkkanapalojen kera. Yksi syy suureen Chef & Sommelier -rakkauteeni ovat nimenomaan nämä ei-liian-makeat jälkiruoat, jotka saavat jo unelmoimaan seuraavasta visiitistä vielä siinä pöydässä istuskellessa.
Kahden hengen illallisiloittelu juomineen maksoi reilut 170 euroa ja joka kerran laskun loppusumma yllättää ja kikatuttaa – voisihan tästä maksaa enemmänkin!
Kinusin vielä ennen kotiinlähtöä fanikuvaan mestareiden Sasun ja Mauron kanssa. Kiitos upeasta dinneristä jälleen kerran!
***
CHEF & SOMMELIER
Huvilakatu 28, Helsinki
