FLOW / FOOD & FUN

Niin ne on taas tämän vuoden Flowt juhlittu. Aurinko paistoi, soitto soi. Ihmiset olivat onnellisia, iloisia ja sopivasti hiprakassa. Seura oli parasta, drinksut hyviä ja missattiin just niin monta bändiä kuin tapana on. Eli monta. Ensin etkoiltiin liian pitkään ja sitten ahdistuttiin tupaten täysissä teltoissa. Perus.

Björckin Tomi oli Farang-ravintolansa kanssa ensimmäistä kertaa mukana Flowssa. Ketään ei varmaan yllätä, että listalta löytyi legendaarinen karamellipossu, tällä kertaa Pok Pok Farang -nimen taakse piiloutuneena. Rapea ja makea possu oli yhtä hyvää kuin aina ja sitä oli annoksessa reilusti. Vihreä mangosalaatti oli myös erihyvää, sen kanssa oli kuitenkin vähän kitsasteltu – mieluummin olisin ottanut pari possupalaa vähemmän ja raikasta salaattia enemmän. Siltikin karkkipossu vei kirkkaasti festareiden parhaan annoksen tittelin omassa rankingissani. Ei siitä mihinkään pääse.

Toinen erinomaisen maukas suoritus oli Kimchi Housella, joka on Sam McCormickin uusi street food -konsepti. Otin daeji bulgogi luumupossua kookosriisillä. Annoksessa oli hyvät ja mausteiset maut, tosin sitä itse kimchiä olisin kaivannut annokseen enemmän. Kuulin ylistäviä arvioita myös Kimchi Housen kana-annoksesta ja possupurilaisesta. Toivottavasti kuulemme vielä tästä mestasta!

Sunnuntaina suuntasin Lie Mi -ravintolan kojulle ja tilasin tottakai lempiruokaani pho-keittoa. Soppa on ehkä vähän hankalaa festariruokaa, varsinkin kun puinen lusikka menettää kuumassa liemessä kaarevan muotonsa, mutta maussa ei ollut mitään vikaa. Olin suorastaan ihmeissäni murean naudanlihan määrästä, harmikseni tuoreet yrtit taisivat alkaa olemaan loppumaan päin (vertaa vaikka tähän Tiskivuoren Heidin annokseen).

Maistelin festareiden aikana myös muutaman erinomaisen viskidrinkin, kiukustuttavan surkean ja ylihintaisen burriton, Pauligin cold brew kookoskahvijuoman, kuvassa näkyvän raakajätskin Richard McCormickin Sweetie Cartista ja samaisen miekkosen food truckista vähän tylsähkön savulohisalaatin.

Flown ruokatarjonta on kyllä festaripöperöiksi vertaansa vailla eikä kaikkea mielenkiintoista jaksa eikä ehdi millään maistaa. Tietysti pitkät jonot hieman ankeuttavat tilannetta ja sitä saattaa nälissään päätyä ihan eri kojulle, kuin alunperin suunnitteli. Ruoan menekki saattaa myös yllättää varsinkin uudet Flow-ravintolat ja jossain vaiheessa asiakkaille saatetaan tarjota jotain ihan muuta, kuin mitä listalla luvataan.

Nyt sitä pitäis malttaa taas odottaa vuosi seuraavaan Flowhun. Käy sillä aikaa vaikka kurkkaamassa lisää meikäläisen festarikuvia Soppaa ja sirkushuveja -blogista: KLIK ja KLIK.