Matkan tarjosi Sandeman & Juomavinkki

Parin viikon takaisella Porton reissulla tutustuin portviinin valmistukseen ja pääsin osallistumaankin siihen vaihe vaiheelta. Minulla oli siis kunnia osallistua Juomavinkin Teijan kanssa 44:teen Sandeman Seminariin ja noiden parin päivän aikana opin arvostamaan portviiniä ihan uudella tavalla. Olen ennenkin juomasta pitänyt, mutta nyt se onnistui viemään sydämeni.

Ensimmäisenä iltana ohjelmassa oli upea dinneri, jota ennen saimme nauttia Sandemanin karismaattisen johtohahmo George Sandemanin tarinointia portviinin ja Sandemanin historiasta. Portviini on vuosisatoja vanha juoma, joka on oikeastaan syntynyt olosuhteiden pakosta – huomattiin, että väkevöity viini säilyy paremmin pitkän merimatkan Portugalista Englantiin. Tänä päivänä portviinin valmistus on Portviini-instituutin tiukasti säätelemää ja seuraamaa, esimerkiksi kaikki viinitarhat on luokiteltu ja sekoitteet täytyy hyväksyttää instituutilla ennen pullotusta. Näin taataan juoman tasainen laatu ja viljelijöiden toimeentulo.

Sandemaninkin tarina juontaa juurensa kauas historiaan. Nuori George Sandeman (eri kaveri siis, kuin nykyinen johtaja) perusti yrityksen Lontoossa vuonna 1790 sherryn ja portviinin kauppaamista varten. Ensin väkevöityä viiniä kuljetettiin Portugalista (ja Espanjasta) Englantiin, mutta matkan varrella bisnes kehittyi ja nyt Sandeman on yksi kunniakkaimmista portviinin valmistajista ja sen tuotemerkki on maailman vanhimpia – rekisteröity vuonna 1877. Sandemanilla on myös sherryn, madeiran ja brandyn tuotantoa, mutta niihin ei tämän seminaarin aikana perehdytty.

Seuraavana päivänä päästiin itse asiaan. Ajoimme parin tunnin verran Portosta itään Quinta do Seixon viinitarhoille. Matkalla pysähdyimme Reguan kaupungissa Douro Museossa, jossa meille pidettiin lyhyt oppitunti portviinirypäleiden viljelystä ja eri rypälelajikkeista. Rypäleet kasvatetaan Douro-joen ja sen sivujokien varsilla Pohjois-Portugalissa jyrkillä kivisillä rinteillä. Olosuhteet ovat vaativat, mutta viinin viljelyssä ankarat kasvuolosuhteet takaavat laadukkaan, vaikkakin pienen sadon.

Viinitarhoilla pääsimme heti sadonkorjuuhommiin ja poimimme pareittain laatikolliset ihanan makeita viinirypäleitä. Sallittuja rypäleitä portviinin valmistukseen on noin sata, mutta tärkeimmät niistä ovat  Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Cao, Tinta Barroca sekä Tempranillonakin tunnettu Tinta Roriz. Valkoinen portviini tehdään tietysti valkoisista rypäleistä, mutta niiden saloihin emme ehtineet tutustua.

Kun rypäleet oli poimittu, pääsimme maistelemaan tärkeimmistä lajikkeista valmistettuja viinejä. Portviinihän on aina sekoitus, mutta olipa mielenkiintoista päästä maistamaan eri lajikkeita rinnakkain Sandemanin pääviinintekijän sekä viiniviljelmistä vastaavan herran kanssa. Siinä maistellessamme he kertoivat rypäleiden ominaisuuksista. Kuuluisin ja arvostetuin rypäleistä lienee Touriga Nacional, mutta se on samalla myös haastavin viljeltävä. Pienisatoinen rypäle tuottaa tummaa, vahvatanniinista viiniä, joka tuo portviineihin syvyyttä ja kestävyyttä. Eniten viljelty Touriga Franca taas on portviinien karismaattinen ja aromaattinen selkäranka.

Maistoimme tietysti myös portviinin valmistuksessa hyvin tärkeää roolia näyttelevää brandya, eli viinistä tislaamalla tehtyä vahvaa alkoholia. Rypäleviina lisätään portviinin sekaan kesken käymisen ja se nostaa viinin alkoholipitoisuuden noin 20 %:in. Portviiniinhän ei lisätä sokeria, vaan juoman makeus johtuu juuri tästä käymisen keskeytyksestä, jolloin rypälemehussa on vielä jäljellä runsaasti käymätöntä sokeria.

Keräämämme rypäleet saimme itse kipata liukuhihnalle ja joukosta piti vauhdilla poistaa roskat ja huonot tertut. Siitä hedelmät jatkoivat matkaansa sisälle tehtaaseen, jossa niistä puristetaan mehu (jaloin polkemalla tai jalkoja imitoivien robottien avulla). Yksi suurimmista unelmistani on ollut osallistuminen sadonkorjuuseen ja ennenkaikkea rypäleiden polkemiseen ja tällä reissulla nämä haaveet toteutuivat. Sammiollinen viinirypäleitä varpaiden alla on melkoisen veikeä fiilis. Fiilis, jota en varmasti unohda koskaan.

Rypälemehun annetaan käydä yleensä pari-kolme päivää ennen rypäleviinan lisäämistä. Viini siirretään kypsymään tammitynnyreissä Villa Nova de Gaian kaupunkiin Douro-joen rannalla sijaitseviin vanhoihin varastoihin. Kävelymatkan päässä vastarannalla sijaitsee Porto.

Portviiniä kypsytetään tynnyreissä (tai tankeissa) vähintään kaksi vuotta, mutta useimmiten vuosikymmeniä. Hiippailimme pitkin Sandemanin vaikuttavia varastoja ja saimme maistaaksemme viinejä suoraan tynnyreistä. Alimpana tämän tekstin yläpuolella on lasissa arviolta noin sadan euron edestä tawny portia, jonka joukossa on minuakin paljon vanhempia viinejä. Morjes! Tippa linssissä niitä maisteltiin eikä taatusti syljetty pois pisaraakaan.

Kerron myöhemmin erillisessä postauksessa eri portviinityypeistä ja tulossa on pari cocktailreseptiäkin.

Lopuksi pääsimme vielä leikkimään blendaajia. Puimme valkoiset labratakit päällemme ja yritimme kräkätä esimerkkilasillisen vuosikertojen suhteen. Homma oli todella vaikea, eikä minua nyt ihan suoriltaan huolittu Sandemanille viinintekijöiden oppiin. Yllätys oli suuri, kun Seminaarin päätösdinnerillä saimme nämä omat blendimme pullotettuina kotiinviemisiksi – omaani kyllä kannattaa hetki kypsyttää ennen nauttimista.

Portviini on lähes aina eri vuosikertojen sekä eri rypäleiden sekoitus ja viinintekijöillä onkin melkoinen duuni sekoitellessaan vuosi toisensa jälkeen talon tyylistä tasalaatuista portviiniä. Uudet vuosikerrat pitää myös hyväksyttää Portviini-instituutilla, jonka edustajat myös tekevät pistokokeita kauppojen hyllyiltä löytyviin portviineihin sekä piipahtavat aika ajoin portviinitiloilla tsekkaamassa meiningin.

Aikamoinen portviiniseikkailu siis – mielettömiä kokemuksia ja ihania yllätyksiä. Olen niin kiitollinen Juomavinkille kutsusta ja Sandemanille upeista elämyksistä ja vieraanvaraisuudesta. Tutustuin matkalla ihaniin tyyppeihin, kuten Smaken av Oslo -blogin Tjodunniin ja ystävystyin Teijan kanssa (joka muuten pitää myös mainiota Lähdetään taas -matkablogia – lue sieltäkin seikkailustamme).

Portviinijuttuja siis taatusti luvassa jatkossakin tässä blogissa. Nyt hauskaa viikonloppua kaikille!

Matkan tarjosi Sandeman & Juomavinkki

♥ seuraa Hannan soppaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

PS. Kirjani KASVIS on ilmestynyt ja tilattavissa esim. Adlibriksestä!