LAPSUUDEN INHOKKIRUOKA: silakkalaatikko

Yksi oli yli muiden pikku-Hannan inhokkiruoista, nimittäin silakkalaatikko. Muistan sen uunista tulleen hajun ja sen äidin kanssa käydyn keskustelun ”joko syöt, tai itket ja syöt”. Siinä pöydän ääressä tuli tovi istuttua ja silti jäi syömättä.

Saattoi mulla olla mukulana muutama muukin yök en syö -ruoka, joita nyt muistelee huvittuneena, mutta niistä lisää joskus myöhemmin. Esimerkiksi tillilihatraumoihin on tässä lähiaikoina paneuduttu hyvin tuloksin.

Mutta se silakkalaatikko. Peruna – hyvää, silakka – hyvää, pekoni – tositosi hyvää. What’s not to like?! Halvempaa ja perisuomalaisempaa kotiruokaa saa hakea. Tämän mun version aateloin vielä jääkaapista löytyneellä smetanapurkilla ja voi pojat että oli hyvää!

Hanna 1 – Lapsuuden ruokatraumat 0

 

SILAKKALAATIKKO

*

1 kg perunoita

n. 300 g silakkafileitä

1 iso sipuli

1 pnt tilliä

150 g pekonia

200 g smetanaa

2 munaa

2 dl maitoa

suolaa

mustapippuria

muutama maustepippuri

Suolaa silakkafileet ja anna maustua jääkaapissa tunti-pari.

Kuori ja viipaloi perunat. Kuori ja hienonna sipuli. Hienonna tilli ja pekoni. Sekoita keskenään smetana, munat, maito, puolet tillisilpusta ja maustepippurit.

Voitele uunivuoka ja levitä kerroksittain perunaa, sipulia, silakoita ja pekonia, mausta jokainen väli suolalla (muista, että silakoissa on jo suolaa!), valkopippurilla ja tillillä. Kaada lopuksi koko komeuden päälle munamaito ja paista 175 asteessa noin tunti – kunnes laatikko on kauniin paistuneen väristä ja perunat kypsiä. Anna vetäytyä hetki ja tarjoile.