DA NANG KAHDESSA PÄIVÄSSÄ
Vietimme Đà Nẵngissa vain pari yötä matkallamme laguunista Hoi Aniin. Kaupunki on maan kolmanneksi suurin, meidän mielestämme juuri sopivan kokoinen vajaalla miljoonalla asukkaallaan verrattuna kreisiin (vaikkakin ihanaan) Saigoniin.
Đà Nẵngia pidetään Keski-Vietnamin kulinaarisena kehtona ja ainakin nuudelit ovat kaupungissa kohdallaan, kuten ruokakierroksellamme Shaunin kanssa saimme todeta. Ruokaelämyksiä varten kannattaakin suunnata kadunvarsikeittiöihin ja kojuihin oikeiden ravintoloiden sijaan ja nauttia sitä mitä paikallisetkin syövät.
Ensimmäisenä iltana suuntasimme sammakkopuurolle Mappi.do -nimiseen street food -mestaan (54 Nguyen Trai) TripAdvisorin ohjaamina. Ruokakojua pitää nuori, hyvin englantia puhuva neitokainen, joka kovasti ihmetteli miten hänen ravintolaansa löysimme. Frog porridge oli tosiaankin ihan mielettömän herkullista ja ihan kauhian halpaa ja kokemus kertakaikkisen autenttinen.
Toisena Đà Nẵng -iltanamme suuntasimme auringonlaskun jälkeen Shaunin suosittelemaan raflaan kaupungin itäpuolelle. Long Dế:n (09 Le Quang Dao) erikoisuus on eritavoin valmistetut heinäsirkat, mutta jostain syystä päädyimme tilaamaan grillattuja katkarapuja sekä stringfishiä, joka tarjoiltiin salaatin, yrttien ja riisipapereiden kera.
Paikka oli täynnä paikallisia juomassa olutta ja laulamassa karaokea (!!) ja meikäläistä hieman puistatti viiden metrin päässä ruohikossa rapistelleet rotat. Ruoka oli jokatapauksessa hyvää ja olut viilennettiin jättimäisillä jääpaloilla. Jääpaloista aina pelotellaan, mutta meillä ei ollut kertaakaan reissulla mitään vatsaongelmia, vaikka jääpaloja jos minkälaisissa paikoissa juomiimme tungettiinkin.
Ennen takaisin Saigoniin lähtöä kävimme vielä ihmettelemässä Marble Mountainseja. Suuntasimme kunnon turistien lailla viidestä vuoresta sille suurimmalle ja nappasimme hissin vuoren laelle. Puolitoista tuntia hurahti nopeasti järjettömässä paahteessa vuorta ja sen luolia ja temppeleitä tutkien.
Pro tip! Ota hattu, juomista ja tukevat kengät messiin vuoriseikkailulle, osta vuoren juurelta monta kiloa painava marmorimortteli ja pistä poikaystävä kantamaan sitä koko loppureissun ajan!
Tsekkaa myös biitsitunnelmia Elämäni satakielenä -blogin puolelta.
tsekkaa myös:
-
08/06/2014 DA NANG FOOD TOUR
-
21/05/2014 BACK OF THE BIKE FOOD TOUR / SAIGON
-
01/07/2014 SYÖDEN LÄPI SAIGONIN
-
29/05/2014 KOLME PÄIVÄÄ PARATIISISSA / VEDANA LAGOON RESORT & SPA
inspiraions
26/06/2014Nämä matkapostauksesi ovat todella kauniita ja sykkivän eksoottisia. Näitä on tosi kiva katsella ja samoin kaikkia reseptejäsi, kiitos!
Hanna
26/06/2014Kiitos kauniista kommentistasi :) Tykästyin sinunkin blogiisi, kiva kun kommentoit niin löysin sinne!
Merituuli
30/06/2014Aivan ihania kuvia taas! Pidän etenkin toisesta ja kolmannesta, ne kätkevät sisäänsä ihan oikeanmoista tunnelmaa.
Nuo ”lasten” muovituolit nauruttaa. Ensin pelkäsin että saankohan pehvani irti niistä :).
Mitä sammakkopuurossa oli ex-kurnuttajien lisäksi?
Jääpaloista kaverimme tuumasi (joka on viettänyt jo useampana talvena aikaansa Vietnamissa, pääosin ei isoissa kaupungeissa) että ne ovat ihan turvallisia käyttää. Hän tuumasi että jos heidän paikallisessa pikkukuppilassaankin jossain landella jääpalat tulevat tehtaalta, niin sitten ne tulevat kyllä muuallakin :). Ei meilläkään ollut mitään murheita vatsojen kanssa.
Hanna
30/06/2014Toinen kuva on munkin suosikki, se kolmas taas naurattaa: iso valkoinen valas siellä pikkuihmisten pöydässä pällistelemässä :D Juuri tuossa paikassa meille tarjottiin jykevämpiä tuoleja, lie sit miks..
Sammakkopuuro oli riisivelliä ja kurnuttajat makoisassa soijasoosissa. Tosi simppeliä ja niin hyvää!
Jääpalapelko on siis tosiaan turha! Hyvä tietää :)