Torres ♥ maapallo

”The more we care for the earth, the better our wine” on ollut Torresin viinitalon ohjenuorana jo sukupolvien ajan. Osallistuin viime viikolla Viinikassin järjestämälle Miguel Torresin viiniluennolle ja tastingiin. Voin kertoa, että señor Torres teki meikätyttöön lähtemättömän vaikutuksen sympaattisuudellaan, ympäristötietoisuudellaan ja viinirakkaudellaan. Tuli minulle yllätyksenä, kuinka paljon he tekevät ympäristönsuojelun (Torres & Earth ja vastuullisuuden (Santa Digna, Reilun kaupan viiniä Chilestä) eteen, puhumattakaan hyväntekeväisyydestä (Miguel Torres Foundation).

Luennollaan Miguel Torres kertoi seikkaperäisesti toimistaan, joita he tiloillaan tekevät ilmastonmuutoksen estämiseksi, energian säästämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Heillä on mm. aurinkopaneeleita sähkön tuotantoon, sadeveden keräystä, vedenpuhdistusta, lintujen suojeluohjelmia ja biomassan hyötykäyttöä energianlähteenä. Muutamaa luomuviiniäkin he tekevät, lähinnä kuluttajien vaatimuksesta, sillä Torresille tärkeämpää on luonnon suojelu kuin orgaaninen viljely (kun puhutaan hyvin suurista määristä viiniköynnöksiä, niin ymmärtäähän sen maalaisjärjellä, että on luonnollekin järkevämpää suihkauttaa hieman jotain ötökänestoainetta, kuin antaa koko sadon mennä pilalle. Mutta mikä on luomuviinin merkitys ihmisen terveydelle verrattuna tavalliseen viiniin, siitä täytyy vielä ottaa enemmän selvää!).

Tastingissa maistelimme kolme valkoviiniä (Marimar Estate Chardonnay 2006 Don Miguel Vineyard, Santa Digna ”Reserva” Sauvignon Blanc 2010, Viña Esmeralda 2010) ja punaviiniä (Coronas 2008, Mas Borras 2008, Celeste 2007) sekä yhden rosén (Santa Digna Cabernet Sauvignon Rosé 2010). Kaikki viinit olivat Oikeasti hyviä (eivätkä vain torresaivopesuni tuottamaa ajatusharhaa), mutta ikisuosikkini on Esmeralda kaikessa hedelmäisessä hapokkuudessaan (Alkossa 9,90 €, sopii kuulemma hyvin myös aloitteluviiniksi uusille viininharrastajille). Punkuista Mas Borras vakuutti ihanalla savuisuudellaan. Roséta ostan varppina kesän piknikeille.

Tastingin jälkeen tarjolla oli myös herkullista iltapalaa buffetista ja pääsimme ruokablogikollegoiden (Äijäruokaa -blogista löytyy myös raporttia) kanssa rupattelemaan señor Torresin kanssa. Herrasmiehenä hän piti toki huolen, ettei viini loppunut kenenkään lasista.