Kuten jo sunnuntain postauksessa kerroin, hurahti minun viikonloppuni Länsi-Uudellamaalla markkinoita koluten, ruokakohteisiin tutustuen ja herkutellen. Erityisesti sunnuntain kohdalla paino on sanalla herkutellen, söimme nimittäin päivän aikana niin paljon, että jopa ruokabloggaajalla meinasi tulla raja vastaan.

Jouluruokakierroksen takana oli Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy ja lisäkseni Blogiringin kampanjabloggaajina toimivat Avaruusasema sekä Andalusian auringossa -blogit.

Ensimmäinen stoppimme oli Westerby Gård, kertakaikkisen ihastuttava kartano Inkoossa metsän ja peltojen keskellä hotellihuoneineen, ravintoloineen ja kokoustiloineen.  Tilan emännät Gunilla Wikström ja Jeanette Bäckström esittelivät meille hotellia ja kertoivat tilan historiasta. Kotoisasti ja vanhaa kunnioittaen remontoitu ja sisutettu päärakennus ihastutti toden teolla, myös hotellivieraille katettu aamiainen näytti poikkeuksellisen laadukkaalta ja maukkaalta.

Me saimme makupaloiksi keittiöstä todella herkulliset friteeratut kuhapyörykät sekä maitosuklaiset creme bruleet oman puun kriikunahillolla. Ravintola toimii talvisaikaan lähinnä tilauksesta, mutta kesäisin ovet ovat auki muillekin, kuin hotellin asiakkaille. Me ainakin suuntaamme tänne ensi kesänä herkuttelemaan ja yöpymään yhdessä romanttisesti sisustetuista huoneista.

Inkoosta suuntasimme Hankoon ja ensipysähdys oli Sjöbergin tilalla Täktomissa (Västankärrsvägen 40). Nisse Sjöbergin maatilalla viljellään mm. kymmentä eri perunalajiketta, porkkanaa ja kaalia, mutta minun sydämeni viedä kotkotti tilan monisatapäinen kanalauma, jonka munia saa ostaa tilalta huippuedulliseen hintaan.

Mahat kurnien hyökkäsimme Hangon ainoan ympäri vuoden auki olevan makasiiniravintolan, Origon, saaristolaispöydän kimppuun. Aivan mielettömän hyviä kaloja ja ihania salaatteja – tänne(kin) on ehdottomasti palattava ensi kesänä. Myös a la carte -lista kuulosti mainiolta ja hinnat varsin kelvollisilta.

Sympaattinen ravintoloitsija Jan kertoili syömisemme lomassa talviaukiolon haasteista ja massiivisesta lämmitysrempasta, jotta alkuperäiset kiviseinät omaava tunnelmallinen ravintolasali saatiin tarpeeksi lämpimäksi.

Tulevaa ähkyä aavistamatta nautin pöydän antimia santsikierroksenkin – erityisesti talon omasavustama lohi ja paikallisen kalastajan silliherkut jäivät mieleeni.

Viime kesänä avattu Deli Tukku Pohjan kyläkeskuksessa käsittää lähiruokamyymälän, kahvilan, grilliravintolan ja West Charkin tehtaanmyymälän. Yrittäjä Jan Westman kertoi kyläläisten löytäneen sankoin joukoin ravintolan lounaan, vaikkei pienessä kylässä aiemmin olekaan lounasravintolaa ollut.

Kuvittelin, että saamme Deli Tukussa pikkumaistiaiset jostain West Charkin tuotteista, mutta hah miten väärässä olinkaan. Kun nenän eteen kannettiin huumaavan tuoksuinen annos rullasylttyä ja lämmintä rosollia, saatoin mielessäni hieman kirota sitä santsikierrosta saaristolaispöydästä. Sikahyvää nimittäin! Idean lämpimästä rosollista taidan napata kotikeittiöönkin.. West Charkin rullasylttyä pääkaupunkilaiset voivat tiedustella Anton & Antonista.

Vatsat killillään suuntasimme kohti pää- ja jälkiruokia Fiskarsin ravintola Wärdshusissa. Vuodesta 1836 palvellut hotelli ja ravintola “Wärssy” teki niinikään meikälikkaan aika vaikutuksen ystävällisellä palvelullaan, ihastuttavalla tunnelmallaan ja mielettömän herkullisella ruoallaan. Ravintoloitsija Marja Karlsson luotsaa Wärdshusia yhdessä miehensä Patrickin kanssa ja suurin osa henkilökunnasta on työskennellyt talossa monia vuosia – ilmeisen hyvä työpaikka siis.

Saimme syödäksemme Kosken Kartanon luomu Herefordin ulkofilettä riistakastikkeen ja suppilovahvero-puikulaperunapaistoksen kera. Kerrassaan suussa sulavaa ja lähes koko annos upposi kupuuni ihan vain siksi, että se oli niiiiiin hyvää. Jälkkärihän tunnetusti menee aina eri mahaan, eikä tälläkään kertaa tehnyt edes tiukkaa. Talon karpalosemifreddo oli saanut seurakseen puolukkaa, mascarponemoussea, kinuskikastiketta ja vadelmamarenkia. Voisi sanoa, että täydellistä.

Vika stoppi tehtiin Fiskarsissa sijaitsevaan Rekolan Panimoon, joka sattumoisin on yksi omista suosikkipienpanimoistani. Panimomestari Jari tarinoi oluen valmistuksesta, kertoi panimon oluista ja vieläpä maistatti kolmea tuotettaan. Tuoreella inkiväärillä maustettu Kesäkolli on ihana kesäolut, jota tosin saa panna nykyään ympäri vuoden. Maistoimme myös jouluisilla mausteilla pimpattua Metsän henkeä sekä tuhtia tummaa alea, Munkintietä. Mielenkiintoisia, hyviä makuja.

Nykyään Rekolan Panimon tuotteita on ainakin Helsingissä melko hyvin saatavilla, tarkista jälleenmyyjät täältä. Myös panimon yhteydessä on pieni puoti, josta ostin Jaakolle tuliaisiksi 4-packin eri oluita.

Kotimatkalla pysähdyimme vielä hetkeksi jutustelemaan Susse Ekströmin kanssa, joka maistatti meille valmistamaansa jäätelöä. Sjundbyn jäätelönä tunnettua herkkua saa ostaa ympäri vuoden mm. Four Seasons Fishistä Siuntiosta, mutta kesällä kannattaa suunnata tutustumaan Sjundbyn kivilinnaan, jonka viereisessä viljamakasiinissa Sussen omistama SE-Action pitää kesäkahvilaa.

Jouluinen Länsi-Uusimaa näytti meille siis parhaat ja herkullisimmat puolensa ja sytytti taas sisälläni palon lähiseutumatkailuun. Ei auta muu kuin kaivaa kartta esiin ja alkaa suunnittelemaan ensi kesän Suomi-turneeta – taidamme aloittaa Hangosta.

***

Yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy