FLOW FOOD
Oman festarikesäni ikisuosikki Flow on tällä haavaa takanapäin. Neljä päivää hyvää musiikkia ja parasta seuraa, olo on varsin onnellinen.
Ruoan suhteen odotukseni olivat korkealla, ja kolmen ensimmäisen päivän perusteella tuntui hieman petetyltä. Missä oli se raikas, huolella ja parhaista raaka-aineista valmistettu Flow-ruoka, johon vuosien varrella on tottunut? Kaikki tuntui tunkkaiselta, kädenlämpöiseltä, vähän sinne päin sähelletyltä. Mutta sitten tuli sunnuntai ja löysin Facebook-fanien suosituksesta tieni Sami Tallbergin Nomad Kitcheniin. Voi juku! Raikkaita salaatinlehteen käärittyjä wrappeja, joissa maku oli enemmän kuin kohdillaan. Tätä mä meinaan! Kiitos Sami! Palautit uskoni Flowsapuskaan.
Tässä vähän fiilareita.
New York Ninjan kanaleipä ja hampurilainen olivat sapuskaosaston kärkikastia: maut kohdillaan ja reilusti täytettä. Vähän liiankin reilusti, sillä syömäpaikkamme ympäristö näytti urakkamme jälkeen kuin pommin jäljiltä.
Cholon kiskalla oli idioottimaisin jonotussysteemi ikinä, eikä minkäänlaista ohjausta jonotuksen saloihin. Toinen jono vei maksutiskille, jonka jälkeen piti siirtyä viereiseen ruoanhakujonoon. Burrito oli painava kuin mikä, mutta sisältö lähes pelkkää riisiä ja perunaa. Chilikastikepullot tiskillä olivat jonkunlainen vitsi, sillä tiukasti kääräistyä rullaa ei siinä ihmistungoksessa olisi mitenkään voinut avata ja kuivuudesta kärsivää burritoaan kostuttaa. Suloisen tarjoilijatytön jonon ohi kavereilta ottamat tilaukset saattoi ärsyttää myös.
Tokyo Girlin pulled pork burgerissa oli yritystä, mutta lopputulos hieman njääh kaikessa mössöydessään. Hinta kirpaisi myös, tuo pulla kädenlämpöisine possuineen 12e.
Tytti oli tyytyväinen Street Gastron kanaleipään.
Jaakko söi Torin lihapullat kahteen otteeseen, vaikka kuvan annos näyttääkin kauhealta mössöltä.
Nomad Kitchenin jumalaiset wrapit, vaikea valita kumpi oli parempi: panko hauki vai BBQ pork. Myöhemmin vetäisin lisäksi portobello-wrapin, erinomainen sekin.
Groteskilta loppui ranskalaiset ja hampparin väliin oli laitettu kylmiä väreitä aiheuttavia zeddar-siivuja. Hamppari oli kuiva, mutta pihvi hyvänmakuinen.
Lansonin sampanjabaari – kympin lasi. Bestest ever.
Muutenkin juomapolitiikan maltillisemmalta tuntunut hinnoittelu saa täältä kiitosta. Maksan mieluummin 5,50 € pienestä oluesta kuin yhdeksän euroa isosta. Tosin punaviinin nauttiminen Redbull-pahvimukista ei kuulunut tähtihetkiini.
Millaiset fiilikset teille jäi tämän vuoden Flown ruoka- ja juomatarjonnasta?
Itsellä suurimman pettymyksen aiheutti Twisted Kitchen ja Pipsan juureslastut, etenkin kun Twisted Kitchen kuuluu FLOWn ulkopuolella omiin lounaslemppareihin. Kohokohtia Nomad Kitchenin panko hauki, Tokyo Girlin tofu ja New York Ninjan tofu sandwich. Iso peukku myös shampanjalle ;)
Ja Brklyn Bakeryn kuppikakut oli pakko käydä syömässä pariinkin kertaan :P
Luinkin sun postauksen, jäi vähän noiden tofuhommien maistamattomuus harmittamaan. Mitään makeaakaan ei tullut maisteltua, luultavasti kuppikakkuihin olisi kallistunut jos niikseen olis ollut :)
Mä vedin myös tuon Tokyo Girlin Pulled Pork-burgerin ja päällimäisenä jäi mieleen possun liika suolaisuus. Aivan kammotava jano tuli!
Pipsan ranut ja mayo oli super!
Meilläkin kiiteltiin tuota pienempien oluiden hintaa ja ylipäänsä sitä, että oli pienemmät oluet. Ne ei kerkeä väljähtämään tällaisen hitaamman puoleisen juojan kädessä :)
Ja sekin oli kiva, että pääsi olut kädessä liikkumaan alueella vapaasti paikasta ja teltasta toiseen. Viime vuonna en ollut Flowssa, joten en tiedä millaista silloin…mutta aiempina vuosina on häirinnyt juuri se, että kun otti oluen vahingossa “väärällä” anniskelualueella jäikin yhtäkkiä joku keikka näkemättä. Nyt ei ollut tuota ongelmaa :)
Niinpä Sofia, anniskelualueen laajentamisesta iso plussa. Toivotaan nyt, että Flow jatkossakin Suvilahdessa järjestetään, kun kaikki vihdoin toimii!
Samoilla linjoilla :http://punavuorigourmet.blogspot.dk/2013/08/flowmuistoja.html