Synttäridinneri ❤ Chef & Sommelier
Juhlin viime tiistaina sitä viimeistä syntymäpäivää ennen kolmenkympin kriisiä. Oli croissanttia aamupalaksi, kukkalähetystä töihin ja sampanjaa uudessa kodissa. Välipalaa uudessa lähisushilassa ja illallinen lempparissa Chef & Sommelierissa (Huvilakatu 28, Helsinki) lemppari-Jaakon kanssa. Ja koska Chef & Sommelierkin juhlii synttäreitään 15.10., kyhäsi Chef Sasu Laukkonen tiimeineen meille upean kymmenen ruokalajin syntymäpäivämenun. Aikaisen töihin heräämisen takia skippasimme viini-iloittelun ja pistimme Sommelier Johan Borgarin valitsemaan meille pari viiniä, joita lipitimme läpi aterian.
C&S jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen. Annokset tuntuvat menevän yksinkertaisempaan suuntaan ja raaka-aine nostetaan ihan uusiin sfääreihin. Edellisiin vierailuihin verrattuna tällä kertaa suolaa oli käytetty reippaammin, mikä ei kaltaiseni himosuolaajan suusta ole todellakaan moite. Ja se leipä.. Parasta. Onneksi saimme dogibägiin kokonaisen rosmariiniruisleivän seuraavan aamun heräämistä helpottamaan.
Ihan alkuun otimme lasit Valldolinaa, kuten asiaan kuuluu. Cavan kanssa saimme maistettavaksemme kotitekoisessa omenasiiderietikassa vuoden verran pikkelöityä omenaa, jonka perään vinguin jo viikkoa aikaisemmin huomattuani moisten erikoisuuksien olemassa olon Sasun Instagrammista. Näitä lisää!
Kaikista annoksista ei ole kuvaa, sillä halusimme keskittyä nautiskeluun kameran räpläämisen sijaan. Toisena ruokalajina tarjoiltu ‘peruna ja sipuli’ oli kuitenkin niin huikean kaunis, ettei sitä voinut olla ikuistamatta. Gobbas Gårdin mailla kasvanut Trixie-peruna, auringonkukka, siniset sipsit ja viherherukat muodostivat sellaisen kokonaisuuden että lähes tirautin onnen kyyneleen. Kyllä peruna on hieno asia.
Sasun Vihreä Pöytä -keittokirjan kannestakin tuttu naurispasta oli saanut viimesilauksen manteli”juustosta”. Erikoissynttärispesiaalina saimme nauttia myös satokauden viimeisestä kurpitsasta, joka tarjoiltiin kevään ensimmäisten säilöttyjen vuohenputkien ja Valion Sasulle tekemän Emmentalin kera.
Suurena sellerinystävänä illan viimeinen pääruoka ihastutti minua kovin. Selleri löytyi lautaselta kaikissa kuviteltavissa olevissa muodoissa ja sen syvää makua oli tuotu tukemaan joukko pähkinöitä. Ennen jälkiruokia nautimme palaset Herkkujuustolan Vanhaa Vilhoa karviaishillon kera. Jälkkärihommien ja talon tarjoamien koivusnapsujen jälkeen kotiin tallusteli kaksi aikas onnellista ihmislasta.
Kiitos Jaakko. Kiitos Sasu, Johan ja kumppanit. Olette parhaita. Niin ja onnea kolmevuotiaalle!
