Syömässä Stukholmassa

Mun bloggaukset tulee yhtä myöhässä kuin tämän vuotinen talvi… Ihanan upeaa uutta vuotta vain kaikille! Jokatapauksessa. Käväisimme joulukuussa ystäväni kanssa perinteisellä ruotsinristeilyllä ja tarkoituksena oli hankkia Tukholmasta (lausutaan Stukholma, Merituuli on opettanut) joululahjat ja tax freestä jouluviinit. Jälkimmäisessä onnistuimme kiitettävästi, joululahjojen ostostelun sijaan keskityimme Ruotsin päässä syömiseen ja räntäsateessa tarpomiseen. Itse risteilystä sen verran, että ei enää ikinä. Viime kertaan verrattuna ruoka Gabriellan Ella’sissa oli suhteellisen järkkyä, jengi laivalla tuollaisena pikkujouluviikonloppuna ihan uskomattomassa junttikännissä ja ystäväni kuulemma keinuu edelleen.

Stokiksessa jäimme pyörimään Södermalmin alueelle ja nälkäisinä kävelimme sisään ensimmäiseen vastaantulevaan aukiolevaan kahvilaan. Kyseinen kahvila oli Café String ja sieltä sai superhyvää kahvia ja hinta-laatusuhteeltaan (70 kruunua) mitä mainiointa aamiaista buffasta. Tarjolla oli jos minkälaista leipää, leivänpäällisiä, jogurtteja, marjoja, lettuja, mehuja… Sisustukseltaankin kahvila miellytti minua ja matkatoveriani. Suosittelemme lämpimästi.

Aamupalan jälkeen vuorossa oli se ns. shoppailu. Keskityimme pyörimään Södermalmin lukuisissa eko- ja luomukaupoissa, kuten Saltå Kvarnissa, Goodstoressa ja Cajsa Wargilla. Ihan mahtavia puoteja, onneksi meillä Suomessakin alkaa olemaan kelpo valikoima lähes vastaavia, hinnoissa vain jäämme jälkeen aika pahasti. Stockholms Stadsmissionin Second Hand -kaupasta ostin maailman hienoimmat lapikkaat!

Ennen takaisin laivaan menoa ruokailimme Restaurang Nyagatanilla, jossa meille tarjoiltiin herkullista villisikapataa ja Wisby Klosteröliä sekä aivan karmaisevaa kahvia, josta meidän ei onneksi tarvinnut pulittaa penniäkään. Ravintola oli tunnelmaltaan mukavan rento ja hämyisä. Suosittelemme tätäkin, paitsi sen kahvin osalta.

Summa summarum: Tukholma on kiva, ruotsinlaiva ei. Ensi kerralla rajan ylitykseen on siis etsittävä vaihtoehtoisia tapoja.