SPIS // SIMPPELISTI FINE

06/03/2014

SPIS / Hannan soppa

Ollaan ton Jaakon kanssa heilasteltu vuoden päivät ja sitäpä juhlimme viime viikolla piskuisessa Spisissä. Tämä oli ensimmäinen visiittini Kasarmikadulla jo pari vuotta toimineeseen ravintolaan, ehkäpä minun oli tarkoituskin odottaa sitä oikeaa seuraa.

SPIS / Hannan soppa

Spis nojaa menussaan pohjoismaiseen gastronomiaan ja pääpaino on kasvisannoksissa. Olimme valinneet myöhemmän kattauksen pidempi menu mielessämme, sitä kun ei illan aiemmassa serviisissä tarjoilla lainkaan. Aluksi kilistimme Jean-Marc Burgaudin Bull’Golla ja onnittelimme toisiamme loistavasta kumppanivalinnasta. Keittiöstä tervehdittiin yksinkertaisen tyylikkäästi ensin näkkärillä ja hapankaalimajoneesilla ja heti perään pienillä juuressuupaloilla. Kolmantena tervehdyksenä pöytään kannettu sienivorschmack aiheutti illan ensimmäiset huomaakohan kukaan jos nuolen lautasen-fiilikset. Ja huomaa varmaan, Spisissä kun on vain 18 asiakaspaikkaa ja siinä ollaan sitten aika liki naapuripöydän kavereita.

SPIS / Hannan soppa

Kuuden ruokalajin illallisemme virallisesti aloitti lempparijuurekseni punajuuri, jota oli lautasella parissa eri muodossa fermentoidun keltajuuren kera. Kauniita, puhtaita makuja. Annokselle paritettu viini (Rippon Gewürztraminer) aloitti mahdollisesti elämäni parhaimman ruoka-viini-yhdistelmien sarjan, se homma Spisissä totisesti osataan! Kaikista viineistä sai myös puolikkaan annoksen, mikä riittää mainiosti eikä ole sitten illan päätteksi ykskaks ihan päissään.

SPIS / Hannan soppa

Eniten kummastusta aiheutti keittiömestarin lapsuuden lauantaiherkku: suolakurkku suolapähkinöillä. Luultavasti kummallisin koskaan syömäni fine dining -annos, joka toimi poskettoman hyvin seuranaan tarjotun oranssin (d) de Blanes:n Rancion kanssa. Yksinään viini suorastaan järkytti.

SPIS / Hannan soppa

Kauniin sipulia ja perunaa sisältävän annoksen herkät maut menivät hienosti yhteen Sebastien Riffaultin Sancerre Akméninén kanssa. Makumaailmaltaan kovasti samanoloinen annos oli viime syksynä Chef & Sommelierissa ja jo silloin mietin, että jotain tällaista yksinkertaisen upeaa on kehiteltävä kotikeittiössäkin.

SPIS / Hannan soppa

Yksi illan suosikeistani oli kampasimpukkaa ja palsternakkaa sisältänyt annos, jossa maistui hennosti myös laventeli. Myös viini oli yksi illan suosikeistani, Domaine de Montcyn Cour-Cheverny, joka tuoksui niin huumaavalta, etten olisi millään halunnut juoda lasia tyhjäksi. No join kuitenkin, reipas tyttö kun olen.

SPIS / Hannan soppa

Pääruokana Jaakko nautti peurawallenbergia. Vaikka maut olivat erinomaiset, oli lihaa suhteessa lisukkeisiin hieman liikaa. Minun gluteenittomalta lautaseltani löytyi suussa sulavan lohen lisäksi porkkanaa jos minkälaisessa muodossa. Annos oli hyvä, mutta makujensa puolesta pikkuisen yksitoikkoinen. Spisin vahvuus piilee selkeästi kasvispuolella. Ah ja viinipuolella – ilman lasillista Veyder-Malbergin Kreutles Grüner Veltlineriä olisi ruoka ollut vajavainen. Jaakko nautti illan ainoan punaviinitilkan peuransa kanssa, Texier Côtes du Rhône Vaison la Romaine passasi annokselle kuuleman mukaan mainiosti.

SPIS / Hannan soppa

Jäkkärihommat aloitti suuhun sulanut hopeatoffeevaahto. Illan viimeiset annokset olivat pääruoan tapaan erilaiset: gluteeniton sai raikkaan annoksen mustaherukkaa, kauraa, kurpitsaa ja kurpitsansiemenöljykaramellia. Jaakon lautaselta löytyi vehnää eri muodoissa: mannapuurona, ”popcornina” ja pullataikinajäätelönä. Vaikutti mies tyytyväiseltä. Tässä vaiheessa iltaa muistiinpanotaitoni ovat hieman jo himmenneet, joimme nimittäin jälkkäreidemme kanssa eri viinejä, mutta tarina ei kerro kummalla oli kumpaa: Domaine Vincent Carêmen Vouvray Moelleux ja Robert & Bernard Plageoles Loin de L’Oeil olivat kumminkin kumpainenkin mainioita viinejä.

SPIS / Hannan soppa

Loppuun hörppäsimme vielä tuplaespressot, joiden kanssa pöytään kannettiin legopalikallinen pientä makeaa.

Koko lysti kustansi juuri sen verran kuin arveltiinkin, eli himpun verran päälle 250 euroa. Mainiosta illallisesta, loistavista viiniparituksista ja hyvästä palvelusta maksaa sen verran mielellään. Tänne tulemme toistekin, ehdottomasti! Spisistä kipitimme kotiin tekemään arvaatte kyllä mitä – juomaan skumppaa ja katsomaan House of Cardsia tietenkin!

By Hanna

food blogging city hipster gone twin mom.